Tänään vietetään kansallisrunoilijamme, Runebergin päivää. Päivän kunniaksi on syytä nostaa esiin hänen vaimonsa Fredrika Runebergin kiehtova puutarha, mikä onkin Suomen vanhimpia säilyneitä kaupunkipuutarhoja. Porvoon Aleksanterinkadun varrella sijaitseva puutarha kätkee sisäänsä melkoisen palan tarinoita, suomalaisen puutarhan historiallisia vaiheita ja upeita kasveja. Kuuntele ylläolevalla soittimella podcast Fredrikan puutarhasta niin tiedät lisää jännittäviä yksityiskohtia ja tarinoita Fredrikasta.
Hyötytarhasta eksoottiseksi keitaaksi
Fredrika Runeberg aloitti intohimoisen puutarhaharrastuksen 1852, perheen muutettua taloon, jossa oli jo valmiiksi olemassa pienoinen puutarha. Aluksi suurperheen äiti keskittyi hyötytarhan pitämiseen. Hyötytarhassa kasvatettiin ajalle tyypillisesti pinaattihierakkaa, raparpereja, omenapuita ja huita hyötykasveja. Talon kivijalan reunustalla oli taimilava ja holvikellari mahdollisti raparperien kasvattamisen talvellakin. Lasten vartuttua ja lähdettyä maailmalle kiinnostus kukkiin ja erikoisiin puutarhan kasveihin heräsi. Puutarhaan alettiin perustaa hiekkakäytäviä, biedermaier henkisiä reunuksellisia kukkaistusalueita ja puutarhan ilme alkoi muuttua Gardenesque (1832-1895) kauneusihanteiden mukaiseksi. Fredrika, erittäin kielitaitoisena naisena oli kiinnostunut eurooppalaisista puutarhaihanteista ja suuntauksista.
Koristeelliset kukkaistutukset
Puutarhan kukkaistutusryhmissä oli tämän päivän kaupunkiistutuksista tuttua kerroksellista henkeä. Istutusalueita kehysti ruohoreunukset, orvokit tai kirjavalehtiset pelargonit. Istutusalueiden keskuskukkana oli vuorostaan näyttäviä daalioita, astereita ja keskuskehillä leijonankitoja ja leukoijia. Hiekka-alueiden lomasta nousevat kukkaistutukset oli huolella hoidettuja ja näyttävän näköisiä. Fredrikalla oli silmää kukille ja kauneuneudelle, vaikka 1800-luvun puutarhoissa värikkäät kukat eivät olleetkaan vielä kovin yleisiä.
Fredrika rakasti ruukkuruusujen ohella pelargoneja.Porvoon kaunein kukkaikkuna
Puutarhainnostuksen lisäksi Fredrika Ruuneberg oli erityisen kiinnostunut huonekasveista. Kodissa oli erillinen kukkakamari, missä talvetettiin ruukkuruusuja, pelargoneja ja muita viileämmässä viihtyviä huonekasveja. Talon kukkaikkuna oli tuolloisen ajan Porvoon nähtävyys. Kukkaikkunan edessä oli lukuisia kukkahyllyjä, joissa keväisin kukki niin ruukkuruusut, pelargonit kuin muutkin ihanuudet. Ulkomaista tilatut huonekasvien siemenet itivät Fredrikan hellässä huomassa ja kodista löytyikin lukuisia eksoottisia palmuja, lehtikaktuksia, huonekumipuita, rahapuita ja peikonlehtiä.
Fredrika Runebergin puutarhaan kannattaa tutustua lisää mm. Unelmien puutarha – Fredrika Runebergin kukkiva keidas ja hyötytarha kirjan kautta tai vierailla puutarhassa, mikä aukaisee ovensa yleisölle toukokuun toinen päivä.
Fredrika etsi kiihkeästi kuvan kastelumekanismilla varustettua kukkapöytää.
4 kommenttia artikkeliin ”Fredrika Runebergin puutarha | Podcast #23”
Erittäin mielenkiintoinen aihe ja teidän keskustelun myötä tuntee melkein olevansa itsekin tuolla puutarhassa. Olisi mukavaa kuulla myös muista historiallisista puutarhoista Suomessa.
Voi kiitos palautteesta. Otamme vinkin vastaan ja katsomme saammeko jonkin muun kivan kohteen esittelyn tälle vuodelle
Koko tämä teidän podcast-sarjanne on ollut viljelypuuhien ohella ankean korona-ajan pelastus. Erityisesti talven pimeydessä on ollut ihanaa, innostavaa ja rentouttavaa kuunnella mielenkiintoisia ja vaihtelevia juttujanne. Ja kun kysyttiin: nämä historialliset aiheet ovat ihan huippuja!
Korona-aika ja podcastit ovat melko oiva pari. Kiva kuulla, että olet viihtynyt juttutuokioidemme äärellä. Mukavaa kevättä!