Sanna Rasku

Sanna Rasku

Hiilijalanjälki – keinoja kotipuutarhurin ilmastokuorman minimoimiseen

Hiilijalanjälki on asia, josta puhutaan tällä hetkellä paljon. Sillä tarkoitetaan tuotteiden tai toimien aiheuttamaa ilmastokuormaa. Eli ihmisen toiminnan aiheuttamia ilmastopäästöjä. Sitä, miten paljon kasvihuonekaasuja mm. hiilidioksidia tuotteen, toiminnan tai esimerkiksi palvelun elinkaaren aikana syntyy. 

Monipuoliset ja monivuotiset istutukset -  joissa on kerroksellisuutta - sitovat ilmakehän hiilidioksidia runsaasti.
Monipuoliset ja monivuotiset istutukset – joissa on kerroksellisuutta – sitovat ilmakehän hiilidioksidia runsaasti. Jätä puutarhaan lahopuita hyönteisiä varten.

Luonnonmukaisuus kunniaan

Kotipuutarhurit – kuten kaikki muutkin – haluavat enenevässä määrin toimia mahdollisimman luonnonmukaisesti. Luonnon monimuotoisuuden ylläpito ja lisääminen ovat tärkeitä arvoja. Haluamme minimoida ja pienentää omien toimiemme hiilijalanjälkeä. Yleisesti ottaen kotipuutarhoissa on runsaasti hiilinieluja. Tämä tarkoittaa puutarhan kasveja, joiden kasvu sitoo ilmakehän hiilidioksidia enemmän kuin sitä vapautuu.

Hyviä tekoja kotipuutarhoissa – hiilijalanjälki pienemmäksi

Millaisia hyviä tekoja me kotipuutarhurit voimme tehdä pienentääksemme omaa hiilijalanjälkeämme?

1. Erityisesti nuoret hyvässä kasvuvauhdissa olevat puut ja pensaat kasvaessaan sitovat ilmakehän hiilidioksidia ja varastoivat hiiltä tehokkaasti runkoon, oksiin, juuriin ja lehtiin. Istuta siis kasveja!

2. Monipuoliset ja monivuotiset istutukset, joissa on kerroksellisuutta. Erilaiset kasvit (kevään sipulikasvit, perennat, pensaat, puut, havut) sitovat hiiltä eri aikaan vuodesta.

3. Peitä kukkapenkkien paljas multa esimerkiksi katteella. Se saa kosteuden pysymään paremmin maassa ja vähentää näin mahdollista kastelun tarvetta.

4. Valitse kotimaisia taimia aina kun mahdollista, näin niiden kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Lisäksi kestävät, monivuotiset ja paikalliset kasvit pärjäävät meidän olosuhteissa hyvin.

5. Ruukkuistutukset vaativat paljon kastelua, etenkin aivan kuumimpaan aikaan. Mieti millaisia kasveja niihin laitat. Toiset vaativat enemmän vettä kuin toiset. Valitse kasveja, joita ei tarvitse kastella koko aikaa. Kastele aikaisin aamulla tai myöhään illalla.

6. Hyödynnä kaikessa kastelussa sadevettä niin paljon kuin mahdollista!

7. Pölyttäjiä ja perhosia hyvin houkuttelevat kasvit. Voisitko lisätä puutarhaasi luonnonkasveja, esimerkiksi nokkosia perhosten toukille?

8. Huomioi hyötyeliöt. Lisää puutarhaasi lahopuita, hyönteishotelleja, talvehtimispaikkoja ja hoitamattomia alueita.

9. Luonnonmukaisesti hoidettu kasvimaa kiittää kun käytät viherlannoitusta ja viljelykiertoa maan parantamiseen. Kasvata kasvimaalla monipuolisesti erilaisia kasveja.

10. Kompostoi eloperäiset jätteet mullaksi ja sekoita kasvimaan naatit pintamullan joukkoon. Lisää kasvimaalle keväällä kompostia ja kesällä ruohokatetta. Tällä tavalla myös turpeen tarve ja samalla turpeeseen sitoutuneen hiilidioksidin vapautuminen vähenevät.

11. Helppohoitoinen puutarha ja yleisestikin vähän päästöjä aiheuttavat hoitotoimenpiteet kunniaan. Harava käteen ja lehtipuhallin varastoon!

12. Kaikkia lehtiä ei edes tarvitse haravoida nurmikolta tai istutuksista. Ohut lehtikerros on nurmikolle vain hyväksi, sillä maan pieneliöstö hyödyntää ne.

13. Tai voisiko nurmikon sijasta pihallasi kasvaa kunttaa tai niitty? Toisaalta nurmi on myös tehokas hiilensitoja, koska nurmialue on talvellakin kasvipeitteinen.

14. Kierrätä mahdollisimman paljon tai anna eteenpäin vanhat puutarhakalusteet ja työvälineet. Voisitko hankkia itse jotain käytettynä?

Peitä kukkapenkkien paljas multa esimerkiksi katteella, joka saa kosteuden pysymään paremmin maassa.
Monipuoliset istutukset sitovat hiiltä eri aikaan vuodesta. Peitä kukkapenkkien paljas multa esimerkiksi katteella, joka saa kosteuden pysymään paremmin maassa.

Sanastoa:

hiilidioksidi: Hiilidioksidi on elämää ylläpitävä kaasu. Kasvit muodostavat auringon valon avulla vedestä ja hiilidioksidista happea ja sokeria. Esimerkiksi puut ottavat ilmasta hiilidioksidia ja varastoivat sen hiilenä itseensä. Hiilidioksidi syntyy, kun hiiltä sisältävää ainetta poltetaan tai esimerkiksi puu lahoaa tai hengitämme. Hiilidioksidi sitoo auringon lämpöä itseensä. Sen lisääntyminen ilmakehässä nostaa maapallon lämpötilaa. Fossiilisen hiilen, esim. öljy ja maakaasu, polttaminen energiaksi vapauttaa ilmaan hiilidioksidia, mikä olisi ilman ihmisen toimia pysynyt varastoituneena.

hiilijalanjälki: Hiilijalanjälki kuvaa jonkin asian aiheuttamaa ilmastokuormaa. Eli sitä miten paljon kasvihuonekaasuja mm. hiilidioksidiä tuotteen, toiminnan tai esimerkiksi palvelun elinkaaren aikana syntyy. 

hiilinielu ja hiilivarasto: Hiiltä varastoituu ilmakehästä mm. kasveihin ja maaperään. Hiilinielusta puhutaan, kun esim. puuston kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin mitä sitä ilmaan vapautuu esimerkiksi puiden hakkuissa tai lahoamisessa. Kun kasvi ei enää kasva, se on hiilivarasto. Kun kasvi lahoaa, se palauttaa hiiltä ilmakehään ja on hiilinielun vastakohta eli hiilen lähde ja sen hiilivarasto pienenee.

2 kommenttia artikkeliin ”Hiilijalanjälki – keinoja kotipuutarhurin ilmastokuorman minimoimiseen”

Kommentoi

Kirjoittaja:

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista:

Jaa tämä artikkeli:

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email