Koristelhevä

Makeat pensasmustikat omasta puutarhasta | Podcast #90

Vinkki: Mobiililaitteessa paina soittimen Listen in browser nappia kuunnellaksesi podcastin suoraan siirtymättä Soundcloudiin.

Pensasmustikat

Makeat ja suurikokoiset pensasmustikat kypsyvät elokuussa. Marjojen satokausi kestää pitkään ja yksi pensas voi tuottaa satoa jopa kahdesta kuuteen kiloa. Pensasmustikka on metsämustikan lähisukulainen. Marjoissa on sukulaisuudesta huolimatta melkoisesti eroavaisuuksia. Pensasmustikan marjat ovat suuret, makeat ja niiden säilyvyysominaisuudet ovat hyvät. Tahraamaton, valkeasisuksinen pensasmustikka kestää hyvin pakastusta ja säilyttää muotonsa sekä kiinteytensä sulattamisen jälkeenkin.

Pensasmustikat
Pensasmustikoiden marjojen koossa ja maussa on eroavaisuuksia lajikkeesta riippuen. Suurimmat marjat tuottaa tarhapensasmustikka North Blue.

Pensasmustikka lajit ja lajikkeet

Suomessa kasvatetut pensasmustikat voidaan jakaa tarhapensasmustikoihin (Vaccinium angustifolium-ryhmä) ja pensasmustikoihin (Vaccinium corymbosum). Tarhapensasmustikat ovat talvenkestäviä lajikkeita, jotka on jalostettu kanadanmustikasta ja pensasmustikasta. Valta osa kotipuutarhoihin tarjolla olevista pensasmustikoista lukeutuu tarhapensasmustikoihin. Pensasmustikat ovat vuorostaan Pohjois-Amerikasta kotoisin olevasta pensasmustikasta jalostettuja lajikkeita. (Vaikka nämä onkin hyvä tunnistaa kahdeksi eri lajiksi niin tässä artikkelissa käytetään jatkossa pensasmustikat -sanaa viittaamaan näihin kumpaiseenkin.) Oman puutarhan valikoimaan voikin huoletta valita näitä molempia. Ristipölytteiset pensasmustikat hyötyvät kun rinnakkain istuttaa useampia lajikkeita.

Tarhapensasmustikka (Vaccinium angustifolium-ryhmä) lajikkeita

  • ’Aino’, I-IV
  • ’Alvar’, III-IV
  • ’Arto’, I-III
  • ’Chippewa’, I-IV
  • ’Jorma’, I-
  • ’North Blue’ I-V
  • ’North Sky’, V
  • ’Pink Bonbons’, I-IV
  • ’Saani’, I-IV (V)
  • ’Sine’
  • ’Siro’, III (IV)

Pensasmustikka (Vaccinium corymbosum) lajikkeita

  • ’Blue Crop’, II
  • ’North Country’, I-IV (V)
  • ’Patriot’, I-III
  • ’Pink Lemonade’, I-III(IV)
  • ’Polaris’, III

Valitse aurinkoinen ja tuulensuojaisa kasvupaikka pensasmustikalle

Kylmänarka pensasmustikka hyötyy tuulensuojaisasta, aurinkoisesta ja lämpimästä kasvupaikasta. Paikan tulisi olla loivassa rinteessä, jottei vesi jää seisomaan pensaan juuristolle. Kasvin juuristo on pieni pensaan kokon nähden, mikä tekee kasvista aran niin seisovalle kosteudelle kuin liialliselle kuivuudelle. Tähän voi vaikuttaa niin kasvupaikan maaston muodoilla kuin kasvualustan laadulla. Kasvualustan tulee olla hapan, mieluiten hieman hikevä hietamaa. Puutarhan kasvualusta kannattaa tarvittaessa parantaa lisäämällä puutarhamullan sekaan hieman rhodoille ja havuille tarkoitettua hapanta multaa tai kalkitsematonta kasvuturvetta. Tiiviillä savimailla pitää panostaa erityisesti kasvualustan parantamiseen, sillä tiivis savimaa on yleensä PH:ltaan liian korkea ja maan kosteusvaihtelut ovat luontaisestaan liian suuret tasaista kosteutta suosivalle pensasmustikalle.

pensasmustikat
Reilu kuorikatekerros pensasmustikoiden juurella auttaa kasvualustan kosteustasapainon ylläpitämisessä.

Kastele, kitke ja lannoita

Pensasmustikoiden riittävästä kastelusta tulee huolehtia etenkin kuivina ja helteisinä vuosina. Pienijuurinen pensas on herkkä kuivuudelle. Kasvualustan tasainen kosteus on tärkeää niin pensaan juuristolle kuin koko pensaan hyvinvoinnille. Reilu katekerros juuriston suojana on lähes välttämättömyys. Kastelun lisäksi on hyvä huolehtia, ettei rikat pääse valtaamaan pensasmustikan tyveä. Rikkaongelmaan paras keino ovat huolelliset perustus- ja istutustyöt, reipas kuorikatteen käyttö ja säännöllinen rikkojen tarkkailu ja kitkentä. Lannoituksen suhteen pensasmustikka tarkka. Happamaan kasvualustaan tottunut pensasmustikka tarvitsee maan, jonka PH on 4,5 -5,5. Lannoitteena tuleekin käyttää rhodoille ja havuille tarkoitettuja lannoitteita. tarvittaessa maan PH:n voi mitata apteekista ja maatalouskaupoista saatavilla PH-lastuilla. Liiallinen typen saanti rehevöittää pensasmustikan helposti, ja tämä lisää talvivaurioiden riskiä. Typpeä kuitenkin tarvitaan maltillisesti annosteltuna riittävän sadon takaamiseksi. Pensasmustikan lannoitetaan varhain keväällä, ennen kasvun vauhtiin lähtöä ja satoiässä oleva kasvi lannoitetaan uudelleen heinäkuussa.

pensasmustikoiden kastelu
Pensasmustikat ovat herkkiä liialliselle kuivuudelle. Taimia onkin hyvä kastella etenkin kuivina kesinä.

Pensasmustikat kypsyvät vaiheittain

Lajikkeesta riippuen yksi pensas voi tuottaa jopa 2- 6 kiloa satoa. Varsinaiseen satoikään pensasmustikka pääsee vasta noin viiden vuoden tietämillä. Sitä ennen vuosittaisen marjasadot ovat lähinnä napostelumarjojen tasolla. Pensasmustikat tekevät kukka-aihiot jo satoa edeltävänä syksynä. Jos talvehtiminen ja toukokuun lopulla alkava pölytys onnistuvat niin sato-onni on taattu. Lämmin ja helteinen kesä aikaistaa ja lyhentää satokautta. Sateinen ja viileä kesä vuorostaan pidentää satokautta. Pensasmustikat kypsyvät vaiheittain ja satoa kerätään elokuusta syyskuun loppuun.

Lisää marjatarhasta ja pensasmustikoista voit lukea artikkelista: Marjatarha ja monipuolinen sato | Podcast #44

Pensasmustikat
Pensasmustikat ovat tavallisia metsämustikoita suurempia ja kiinteämpiä.

Kommentoi

Tutustu myös:

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email