Koristelhevä

Marjat ja hedelmät omasta puutarhasta | Podcast #77

Vinkki: Mobiililaitteessa paina soittimen Listen in browser nappia kuunnellaksesi podcastin suoraan siirtymättä Soundcloudiin.

Omavaisuus

Marja- ja hedelmätarha merkittävä osa omavaraisuutta. Oikeilla lajivalinnoilla herkkuja on tarjolla aina varhaisesta kesäkuusta pakkasten tuloon saakka. Parhaimmillaan puutarha tuottaa erikoisempia herkkulajikkeita ja säilöntään sopivia klassikkolajikkeita. Omavaraisuus -sarjan toisessa osassa kerromme, miten saada koko vuoden marjat ja hedelmät omasta puutarhasta. Podcastin voit kuunnella yllä olevalla soittimella. Omaraisuus -sarjan ensimmäisen jakson Keittiöpuutarha – askel kohti omavaraisuutta | Podcast #76 voit kuunnella täältä.

omavaraisuus pensasmustikka
Jättimäiset pensasmustikat ovat herkullisia sellaisenaan tai pakastettuna.
Omavaraisuus mustikat ja puolukat
Omassa puutarhassa voi kasvattaa tuttujen pensasmustikoiden lisäksi puolukkapensaita.
Omavaraisuus kirsikat
Hapankirsikka maistuu herkulliselta mehustettuna tai hillottuna.

Marjakasveja puutarhaan

Monipuolinen marjatarha takaa herkkuja koko vuodeksi. Varhaiset keskikesän mansikat ja vadelmat sekä loppukesän herukat ja karviaiset mahdollistavat koko vuoden omavaraisuuden. Yksistään neljä hyvin hoidettua mustaherukkaa tuottavat satoa useamman ämpärillisen vuodessa. Aarista mansikoita voi hyvänä vuotena saada satoa jopa 80 kiloa ja muutamasta rivistä puutarhavadelmia riittää marjoja hyvin säilöttäväksikin. Oman perheen koko ja marjatottumukset antavat suuntaviivat oman marjatarhan perustamiselle.

Marjat ja hedelmät omasta puutarhasta
Hyvänä kesänä herukat tuottavat valtaisan sadon.

Herkulliset herukat

Perinteisimpiin marjakasveihin lukeutuvat erilaiset herukat ja karviaiset. Kotoisat herukat menestyvät eteläisestä Suomesta aina Rovaniemelle ja jopa Inariin saakka. Herukat viihtyvät runsasmultaisessa maassa. Mustaherukka kaipaa enemmän kosteutta kuin punainen ja valkoinen herukka. Herukkat kukkivat varhain keväällä, joten kasvupaikan on hyvä olla lämpimällä paikalla, suojassa kevään halloilta. Pensaiden istutusväli kaksi metriä. Näin kypsyvä sato on vielä helppo kerätä talteen ja pensaiden keväthoito ja leikkaus on helposti hoidettavissa. Satoa herukat alkavat tuottaa muutaman vuoden ikäisinä. Hyvässä hoidossa puna- ja valkoherukat säilyttävät satoisuutensa 12 – 15 vuotta, mustat 8 – 12 vuotta. C-vitamiinipitoiset mustat, punaiset, valkeat, vihreät ja vaaleanpunaiset herkut tarjoilevat runsaasti satoa, jota riittää helposti talveksi mehuihin ja hilloihin. Herukat ovat erinomaisia myös sellaisenaan syötynä.

Karviaiset

Karviaiset kuuluvat niin ikään perinteisiin marjakasveihin. Keltaiset ja punaiset karviaiset viihtyvät herukoita hiekkapitoisemmassa maassa. Karviaisten istutusväli on sama kuin herukoilla. Runsainta satoa tuottavat 2-4 vuotiaat versot. Hoitoleikkauksilla virkistetään karviaisten kasvua ja varmistetaan satoisuuden säilyminen hyvänä. Karviaiset ovat parhaimmillaan suoraan pensaasta poimittuina ja kardemumman tai tähtianisten kanssa hillottuna.

Omavaraisuus karviaiset
Lepaan punainen on makea kasviainen.

Mehukkaat mansikat ja vadelmat

Muita erinomaisia puutarhamarjoja ovat puutarhavadelmat ja mansikat. Vadelmat tarvitsevat marjojen kehittymiseen runsaasti kosteutta. Vadelmat ovat niin sanottuja puolipensaita. Sadon ne tuottavat toisen vuoden versoilla. Kasvustoa on hyvä karsia vuosittain. Vanhat, jo sadon tuottaneet versot kuivuvat ja ne leikataan vuosittain pois. Vadelmien kasvua on muutoinkin syytä tarkkailla, jottei versot pääsisi aivan valtoimenaan levittäytymään. Viihtyessään puutarhavadelma tuottaa runsaan ja mehevän sadon. Mansikka on puutarhamarjoistamme monipuolisin kasvupaikkojen suhteen. Erilaisia mansikkalajikkeita voi kasvattaa niin kasvihuoneissa, parvekkeen amppeleissa, kasvulavoissa kuin erillisellä mansikkamaallakin. Mansikka nauttii vadelman tapaan kosteudesta. Liian kuivassa maassa mansikka menestyy vain kastelun avulla.

Jalostetut luonnonmarjat puutarhassa

Viime vuosina pensasmustikoiden rinnalle on tullut lukuisia metsäiseen puutarhaan soveltuvia luonnosta tuttuja marjoja. Omaan metsäpuutarhaan tai happamalle ja kostealle kasvualustalle voi tehdä pienen karpalo- , hilla- tai puolukka-alueen. Mikä olisikaan sen mukavampaa kuin kipaista marjametsään omalle tontille?

omavaraisuus pensasmustikka
Pensasmustikan eri lajikkeet tuottavat eri kokoisia marjoja.
omavaraisuus pensasmustikka
Riittävä kosteus ja hapan maa tuottavat parhaan pensasmustikkasadon.

Erikoisuuksia kokeilijoille

Marjatarhaan voi valita lukuisia tuttujen lajien kuten vadelmien erilaisia jalostettuja lajikkeita, pensasmustikan vaaleanpunamarjaisia erikoisuuksia tai erikoisempia mansikoita. Näiden lisäksi kokeilunhaluiset voivat kerätä satoa koristepensaana käytetystä ruusukvittenistä, pohjolan sitruksesta. Ruusukvittenistä keitetty kirkkaan keltainen hillo maistuu erinomaiselta juustojen kyytipoikana. Muita puutarhaan tai kasvihuoneeseen soveltuvia erikoisuuksia ovat erilaiset minikiivit, goji-marjat ja makeasinikuusamat.

Marjatarha ja monipuolinen sato | Podcast 44 jaksossa on kerrottu lisää marjatarhan mahdollisuuksista ja sadon hyödyntämisestä.

Hedelmiä omasta puutarhasta

Marjatarhan lisäksi omaan puutarhaan kannattaa istuttaa hedelmäpuita näin satokausi tuottaa marjat ja hedelmät omasta puutarhasta. Hedelmäpuiden kasvussa satoikään kestää yleensä muutamia vuosia, joten ne kannattaa istuttaa heti puutarhan perustamisen yhteydessä tai muutoin varhaisessa vaiheessa. Tilantarpeeltaan hedelmäpuut vievät reilummin tilaa kuin marjapensaat. Omena-, päärynä- ja hapankirsikkapuiden istutusväli on kahdeksasta kymmeneen metriä. Kääpiöpuut, luumut ja pienet kirsikkapuut voi istuttaa noin kuuden metrin välein. Ensimmäiset vuodet puut voivat näyttää harvaan istutetuilta, mutta kymmenessä vuodessa puut ovat saavuttaneet kokonsa ja istutusvälit ovat kadonneet.

omavaraisuus päärynäpuu
Satoisat päärynälajikkeet tuottavat mehukkaita ja makeita päärynöitä.
omavaraisuus kriikuna
Vanhat kriikunalajikkeet ovat puutarhan aarteita.
omavaraisuus
Hapankirsikat kelpaavat myös rastaille. Sadonkorjuussa pitää olla vikkelä.

Mielenkiintoisen lisän hedelmäpuiden valikoimiin ovat tuoneet erilaiset eksoottisemmat lajit kuten persikat, aprikoosit, nektariinit, aitoviikunat ja kaki-hedelmät. Nämä eksoottiset ja lämpimiin ilmanaloihin tottuneet hedelmäpuut vaativat erityisen suojaisan ja lämpimän kasvupaikan aivan eteläisimmästä Suomesta tai orangerian. Hedelmäpuiden kirjo on kasvanut huikeasti viime vuosina ja jokaiseen makuun ja kokeilunhaluun löytyy varmasti testattavaa. Mikä olisikaan sen ihanampaa kuin kerätä kaikki marjat ja hedelmät omasta puutarhasta?

5 kommenttia artikkeliin ”Marjat ja hedelmät omasta puutarhasta | Podcast #77”

  1. Kiitoksia mahtavan informatiivisesta podcastista! Osui juuri sopivaan aikaan kun tänä vuonna olisi tarkoitus istuttaa reilusti hedelmäpuita 🙂 Istutusvälistä kysymys: Jos tilaa on käytettävissä tosi paljon niin millainen olisi ihanteellinen käytännöllinen ja kivalta näyttävä istutusväli jos puita on suunnitelmissa istuttaa kahteen neljän puun ryhmään? Suunnitelmissa tässä vaiheessa omena-, päärynä-, kirsikka- ja luumupuut, kaksi kutakin.

    Kyseessä on vanhan maatilan pihapiiri, jossa on n. 3500m2 aurinkoinen nurmikkoalue (vanha pelto). Edellisen omistajan rakentama iso keittiöpuutarha marjapensaineen ja kasvatuslaatikoineen nurmialueen kulmasta jo löytyy ja sen lähistölle olisi kiva saada nyt heti ensimmäisenä keväänä jo hedelmäpuut istutettua vaikkei ihan tarkkoja pihasuunnitelmia vielä olekaan 🙂

    Vastaa
    • Kuulostaa vallan lupaavalta. Kun tilaa on reilusti käytössä istuttaisin nuo puut 8-10 metrin istutusvälillä. Entisaikaan saatettiin tehdä niin sanottuja väli-istutuksia. Silloin hedelmäpuiden väliin istutettiin marjapensaita. Kiva idea on rakentaa myös luonnonmukainen keto tai niitty puiden väliin.

      Vastaa
      • Kiitoksia! Olen kovasti koittanut etsiä esimerkkejä hedelmäpuista ja hedelmätarhoista vanhoissa isoissa pihapiireissä, että miten niitä on yleensä sijoiteltu, mutta vähän huonolla menestyksellä on tietoa löytynyt 🙂 Niittyhaaveitakin on joten tämä vinkki menee myös ehdottomasti harkintaan!

        Vastaa
  2. Kiitos ihanan kesäisestä podcastista! Pensasmustikoista kiinnostaisi Katin mainitsema tehokas lannoitus, jolla sato aikaistuisi. Saisiko tähän jonkinlaisen käytännön ohjeen: mitä lannoitetta, kuinka paljon per kasvi, mihin aikaan vuodesta ja kuinka monta vuotta?

    Vastaa
  3. Hei ja kiitos inspiroivasta podcastista! Miten kirsikkapuun alle perustetaan perennapenkki? Nyt alla nurmikko/sammal.

    Vastaa

Kommentoi

Tutustu myös:

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email

Mainos

Mainos