Koristelhevä

Orangerian historia | Podcast #57

Vinkki: Mobiililaitteessa paina soittimen Listen in browser nappia kuunnellaksesi podcastin suoraan siirtymättä Soundcloudiin.

orangeria_versoileva

Orangerian historia on Suomessa on sitruksentuoksuinen, vaikka ensimmäiset oransseriat rakennettiin Pohjolaan jo 1600–1700-luvuilla. Olennaista orangerioiden ilmeessä olivat muurattu seinä ja vino lasilape. Pohjois-Euroopan karuissa oloissa ja kylmässä ilmanalassa kasvoi suojan turvin esimerkiksi sitrus- ja laakeripuita, mulperia ja agaaveja.

orangerian-hirstoria-versoileva
Fagervikin kartanon puutarha on ollut edistyksellinen kasvihuonekulttuurin luoja Suomessa

Renessanssiajan ylimystö himoitsi hedelmiä

Orangerian historia on vahvassa yhteydessä Eupoopan ruhtinassukuihin, joiden keskuudessa levisi villitys omien eksoottisten hedelmien kasvatukseen. Sitrushedelmät kuten appelsiini, mandariini ja sitruuna ja olivat tyypillisiä kasvatettavia. Niiden lisäksi orangeriassa kasvoi pomeranssia, mulperia, persikkaa, ananasta ja viinirypäleitä. Eksoottisia kukkia kasvatettiin leikkokukiksi – näin myös Suomessa. Orangerian nimikin juontaa hedelmään. Orange tarkoittaa ranskaksi appelsiinia.

Orangerian historia Suomessa

Ansareiden historia ulottuu Suomessa jopa 1600-luvulle. Rakentamisessa hyödynnettin paikallista osaamista. Rakenteet olivat hirrestä, kosteussuoja tervaa ja tiivisteet sammalta. Osa vanhoista orangerioista on yhä pystyssä. Yksi vanhimmista rakennettiin Pietarsaareen Aspegrenin pappilanpuutarhaan. Kirkkoherra Aspegren kasvatti suojaisessa orangeriassa mulpereita, laakereita ja sitruksia. Orangeria on yhä kunnossa, ja puutarha on yleisölle avoin. Turkuun puolestaan nousi 1750 iso orangeria Turun Akatemialle. Mallia haettiin Uppsalan yliopistosta. Turun Akatermian orangeriaa ei ole enää jäljellä.

Fagervikin kartanon puutarha on ollut edistyksellinen kasvihuonekulttuurin luoja Suomessa. 1700-luvulla kartanolla on ollut tiettävästi ainakin kaksi kasvihuonetta, ansaria, joissa on kasvatettu sitruspuita, appelsiineja, viikunoita, pomeranssia ja muita eksoottisia kasveja. 1700-luvun puolivälin tietämillä kartanoa hallinneen Johan Hislingin ensimmäinen vaimo Magdaleena harrasti ajan henkeen mulperipuiden ja silkkitoukkien kasvattamista. Tämä oli yleinen harrastus kartanoiden piirissä. Fridolf Hisinger rakennutti 1844 orangerian puutarhan ylärinteelle. Orangeria koostuu kahdesta valkeaksi kalkitusta tiiliosasta, joiden väliin jää lasinen talvipuutarha. Tiilipäätyjä koristavat goottilaistyyliset suippokaari-ikkunat ja tornit. Orangerian lämmitysjärjestelmänä kulkee lattian alla olevat höyrykanavat, joita pitkin kulkeva kuuma höyry pitää talvipuutarhan talvisinkin lämpimänä. Orangeria on silmiä hivelevän kaunis ja ylväs. Se seisoo yhä 174-vuotta rakentamisensa jälkeen rinteen katseenvangitsijana ja upeana yksityiskohtana.

Myös Helsingin Annalassa sijaitsee yksi Suomen vanhimmista orangerioista. Paikkaa ylläpitää Hyötykasviyhdistys. Orangeria on sympaattinen ja pienehkö. Siellä talvehtii valtavat määrät kasveja.

Julkiset puutarhat ja puutarhahistorialliset rakennukset ovat mielenkiintoisia vierailukohteita. Lue Katin tekemä artikkeli Amsterdamin puutarhakohteista ja Hortus Botanicuksesta.

Kommentoi

Tutustu myös:

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email