Koristelhevä

Puutarhataiteen historia|Podcast #97

Vinkki: Mobiililaitteessa paina soittimen Listen in browser nappia kuunnellaksesi podcastin suoraan siirtymättä Soundcloudiin.

versoileva-pystypergola

Puutarhataiteen historia tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää myös nykypäivän pihasuunnittelua, rakenteiden merkitystä ja sommittelua pihassa. Monet nykypäivän pihoista tutut rakenteet saavat syvemmän merkityksen, kun ymmärtää niiden alkulähteen. Tässä artikkelissa käydään läpi Puhetta puutarhasta-podcastissa läpikäytyjä puutarhataiteen termejä ja sanastoa.

Kaskadi

Kaskadilla tarkoitetaan keinotekoisia vesiportaita tai vesiputousta. Kerroksellisia vesiaiheita on tavattu niin Euroopan kuin Aasian puutarhahistoriassa. Kummassakin tapauksessa vesiportaiden inspiraatio on tullut luonnossa. Alaspäin ryöpsähtävä ja soliseva vesiaihe muistuttaa puroa, joihin törmää luonnossa rinnemaastossa. Vesi kulkee aina alaspäin ja löytää tiensä seuraavalle tasanteelle. Vesiaiheet ovat kautta historian sivun täydentäneet puutarhan aistimaailmaa. Vesi elementtinä edustaa myös luonnollisuutta ja antaa lisäarvoa puutarhaan. Vesiputoukset ovat yhä haluttuja vesiaiheita nykypäivän puutarhassa. Nykypäivän puutarhassa kaskadia voi soveltaa myös hulevesien käsittelyyn. Kerroksellinen vesiaihe viivyttää ja imeyttää vesiä. Hulevesiaihe voi olla kuivana kautena vedetön. Solina saapuu sateiden myötä.

Pergola

Pergola varjoa tuova puoliavoin katos, jota kannattelevat pilarit, tolpat tai pylväät. Katosristikon päällä kasvaa tyypillisesti köynnöksiä. Pergolan kaltaisilla rakenteilla on pitkä historia. Köynnösten peittämä pergola on seissyt esimerkiksi keskiaikaisen italialaisen huvilan pihassa, jossa sen seurana oli myös labyrintti ja komea suihkulähde. Nykypäivänä pergolat ovat yhä suositumpia myös suomalaisissa pihoissa. Tarjolla on useita kevyempiä valmisrakenteita, joissa runkomateriaali on tavallisesti puuta tai metallia. Kattoon voi olla saatavilla kangaskatos, jonka voi halutessaan vetää syrjään. Yhä useampi valitsee pihaaansa varta vasten suunnitellun pergolan, joka on tärkeä osa pihan sommitelmaa yhdessä rakennusten kanssa. Katosmaisen pergolan lisäksi voi valita pystypergolan, joka on tyyppillisesti yksi seinä. Pystypergola tuo varjoa, tarjoaa tukea köynnöksille, jakaa tiloja ja tuo puutarhaan kaivattua korkeutta.

puutarhataiteen-historia-versoileva
Nykyaikaiset ja kevytrakenteiset pergolat on usein valmistettu metallista tai puusta. Niissä on usein sivuun vedettävä kangaskatto. Puutarhataiteen historia tarjoaa ymmärrystä myös pergolan synnylle ja käyttötarkoitukselle.

Innostuitko pergolasta? Lue ja kuuntele aiemmin ilmestyneet podcastajakso ja artikkeli puutarhan puisista rakenteista täältä.

Lehtimaja

Lehtimaja on nimensä mukaisesti pieni oleskelutila, jota reunustaa pensaista tai puista sommiteltu majamainen rakennus. Lehtimaja on pergolan tapaa osittaista suojaa tuova levähdyspaikka. Puutarhataiteen historia tuntee lehtimajan paikkana, jossa on vietetty vapaa-aikaa esimerkiksi kirjoja lukien. Suomessa tyypillisin lehtimaja on tehty syreeneistä. Nykypäivän lehtimajan voi rakentaa yhä syreeneistä. Yhtä hyvin lehtimajaan voi yhdistää esimerkiksi puisia tai tiilistä muurattuja rakenteita. Ohjailtavien pensaiden ja leikattavien puiden lisäksi lehtimajaan sopivat hyvin helposti ohjailta köynnökset kuten villiviini ja kärhöt.

Terassi

Terassilla tarkoitetaan tasaista aluetta, joka tyypillisesti on rakennuksen edessä. Nykypäivän puutarhoissa terassit rakennetaan puusta. 1400-luvun italialaissa puutarhoissa terassoitiin rinnetontteja. Aluksi tasaista tilaa etsittiin sieltä mihin tasaista saatiin helpoiten rakennettua. Lopputulos oli kuin osiin palasteltu puutarha, jossa ei ollut selvää jäsentelyä tai logiikkaa. Ajan kansa terassointi muuttui harkituksi, ja tasot muodostivat loogisen jatkeen rakennuksen eteen. Terasseihin yhdistettiin myös muita rakenteita. Alimmalle terassille saatettiin rakentaa arkadi eli pilarien muodostama kaaristo. Terassien avoin luonne osa puutarhataiteen historian kehitystä. Avoimuuden aikakausi koitti keskiajan jälkeen. Keskiajalla puutarhat olivat vielä luonteeltaan sulkeutuneempia. Terassien syntyaikakaudella 1400-luvulla korostettiin yhä enemmän rakennusten ja puutarhan yhteyttä. Aikakauden puutarhataidetta voi tarkastella lähemmin Leon Battista Albertin (1404–1472) teorioiden kautta. Myös arkkitehti Giuliano de Sangallon (1445–1516) pihasuunnitelmissa on nähtävillä terasseja ensimmäisiä kertoja.

Nissi

Nissi on avoin sekä puolipyöreä tai kulmikas syvennys muurissa. Nissiä on kutsuttu myös seinäkomeroksi ja sen tarkoitus on ollut keventää muuria tai tarjota hieno paikka patsaalle. Nissi sijoitettiin usein näkymälinjan päätteeksi, jolloin myös patsaan asettaminen päätepisteeksi on ollut looginen valinta. Nykypäivän puutarhaan syvennyksen voisi rakentaa esimerkiksi tiilestä muurattuun seinään tai aitaan. Syvennykseen voi sijoittaa patsaan lisäksi minkä hyvänsä koriste-esineen tai jopa ikkunan.

Kommentoi

Tutustu myös:

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email

Mainos

Mainos