Helppohoitoinen ja satoisa raparperi on oikea puutarhan aarre. Raparperin kasvatus sujuu yksinkertaisilla vinkeillä ja huolettomuudella. Hyvät kasvuolosuhteet tekevät perinteikkäästä raparperista pitkäikäisen seuralaisen puutarhaan. Valitse taimistolta mielekkäät lajikkeet ja testaa raparperin kasvatusta näillä ohjeilla.
Raparperilajikkeissa on valinnanvaraa
Suomalaisissa puutarhoissa kasvavat raparperit ovat suurimmalta osin perinteistä Viktoria lajiketta. Viktoria on satoisa, kestävä ja roteva raparperi, mikä kasvaa niin pohjoisilla leveyksillä kuin etelämmässäkin. Viktoria lisäksi puutarhakaupoista ja taimistoilta löytyy muitakin kiinnostavia raparperilajikkeita. Jokaisessa lajikkeessa on jotain erityisiä ominaispiirteitä. Erityisen punamaltoiset raparperit luovat hilloihin ja mehuihin upeaa väriä. Makeahkot tai matalahappoiset lajikkeet maistuvat jälkiruuissa ja tuovat ruuanlaittoon lempeämmän tuulahdukset.
Satoisat ja rotevat lajikkeet sopivat säilöntään ja tuomaan kirpeää makua herkkuihin. Jokaiseen makuun löytyy varmasti paras lajike ja mikäpä estää testaamasta useampia erilaisia lajikkeita omassa puutarhassa.
Raparperilajikkeita:
- ´Viktoria´ – perinteinen, vahvavartinen
- ´Red Champagne´ – punaiset lehtiruodit
- ´Timperley Early’ – aikainen, punatyvinen
- ’Valentine’ – matalahappoinen
- ’Raspberry Red’ – makeahko, punertava
- ´Sunvitos Summer´ – voimakaskasvuinen, kapeaversoinen
- ´Sanvitos Red´ – punainen
Runsasravinteinen ja vettäläpäisevä maaperä
Helppohoitoinen ja vaivaton raparperi viihtyy niin aurinkoisella kuin varjoisellakin kasvupaikalla. Rotevat ja suurikokoiset juuret kaipaavat reilun kokoista, noin 50 cm syvää kasvualustaa. Ihanteellinen kasvualusta on runsasravinteinen ja kuohkea. Raparperin kasvatus vaatii maaperältä ravinteita ja vedenläpäisykykyä.
Istutuksen yhteydessä kasvualusta on hyvä kääntää huolella. Komposti, maatuneet lehdet, ravinteikas multa ja maatuneet lehdet sopivat erinomaisesti maanparannusaineeksi. Raparperin istutusalue on myös hyvä kalkita kevyesti. Paranneltuun maaperään istutettu raparperin taimi kastellaan huolella ja maan pinta tiivistetään huolella. Helppohoitoinen raparperi ei juuri muuta kaipaa rotevoituakseen.
Raparperin kasvatus ruukussa
Raparperi on ihanteellinen kasvatettava myös terassilla tai parvekkeella. Reilun kokoisessa ruukussa raparperi kasvaa komeaksi kesän aikana. Avomaata ahtaammat kasvuolosuhteet vaativat raparperin säännöllistä kastelemista. Ruukussa kasvavasta raparperista voi kesän mittaan kerätä satoa raparperiherkkuihin tai sitten kasvattaa raparperia vain koristeena. Suuressa ruukussa raparperi saattaa jopa talvehtia parvekkeella.
Lannoita raparperia säännöllisesti
Roteva raparperi hyötyy varhain keväisin tehtävästä lannoituksesta. Kasvimaalla kasvavan raparperin voi lannoittaa multakerrokseen sekoitetulla palaneella kompostilla tai luonnonlannoitteella. Ruukkussa kasvavan raparperin juurelle voit kaivaa pienen kuopan ja tehdä kuoppaan varastolannoituksen luonnonlannoitteella. Näin raparperi ottaa kasteluveden mukana liukenevia ravinteita pikkuhiljaa käyttöönsä.
Raparperi starttaa puutarhan satokauden varhain toukokuussa. Nuoret varret taipuvat moniin makeisiin ja suolaisiin herkkuihin.
Pitkäikäinen ja satoisa raparperi on puutarhan aarre
Raparperi on pitkäikäinen seuralainen. Puutarhassa se viihtyy hyvinkin 10 – 20 vuotta tuottaen herkullista satoa. Pitkään samassa paikassa kasvaneen raparperin voi jakaa viiden vuoden välein ja näin laajentaa raparperikasvustoa. Satoisa raparperi on monipuolinen puutarhan herkku, mikä taipuu niin leivonnaisiin, mehuihin, hilloihin kuin suolaisiin ruokiin. Testaa monipuolista raparperia rohkeasti ja löydä parhaat makuyhdistelmät!
Innostuitko raparpereista? Versoilevasta löydät ihania reseptejä ja hurmaavat raparperihuupat
Raparperi-kardemummakakku, gluteeniton ja maidoton
Helppo ja nopea raparperipaistos
