Viherkasvien syys- ja talvihoito poikkeaa aktiivisesta kasvukaudesta. Ota haltuun hoitoniksit ja varmista kasvien hyvinvointi myös vuoden pimeimpänä aikana. Syyskuu on hyvää aikaa aloittaa huonekasvien valmistelu talvilevolle.

1. Varmista voiko kasvi hyvin
Viettivätkö kasvisi kesän parvekkeella tai terassilla? Hommasitko uuden kasvin syksyä piristämään? Tarkista kasvi aina huolella, kun se vaihtaa paikkaa. Ötökät, laikut ja värinmuunnokset kertovat useimmiten kasvitaudista. Kasvit saattavat tuoda mukanaan tauteja, jotka ovat alttiita siirtymään myös muihin kasveihin. Älä ylihoida kasvia varmuuden vuoksi. Hoida kasvitauteja vain jos niitä ilmenee. Tunnista tauti ja tee toimenpiteitä sen mukaan. Hyvä varokeino on tehdä oma kasviryhmä ulkoilijoista ja omansa sisällä olleista kasveista. Sairastuneet kasvit on hyvä eristää kokonaan eri huoneeseen.
2. Vähennä kastelua ja lannoittamista
Syksyllä kasteluntarve vähenee, kun kasvi valmistautuu talvilevolle. Asteittainen vähennys takaa kasville lempeän laskun talveen. Samaa tahtia vähenee myös lannoittaminen. Huomioi, että kasteluntarve vaihtelee sisällä ja ulkona. Veden määrään vaikuttaa myös kasvuolosuhteet sisällä. Lämmin huonelämpötila ja koneellinen ilmanvaihto kuivattavat sisätiloissa eniten. Tärkeintä on, että kasvia ei kastele liikaa. Kasvin multatila saa kuivahtaa kunnolla kasteluiden välissä. Jos multa on koko ajan märkää, ei juuristo voi toimia kunnolla. Hyvä kikka opetella multatilan kosteustasapainoa, on upottaa sormet multaan muutaman sentin syvyydelle. Näin tiedät onko kasvualusta vain pintakuiva vai kaipaako kasvi jo vettä. Opettele tuntemaan kasvisi. Monet kasveista kertovat olemuksellaan, kun on tarvetta kastelulle.

3. Paranna ilmakosteutta
Kuiva sisäilma on yksi isoimmista viherkasviongelmista Suomen talvi-ilmastossa. Suurin osa viherkasveista kasvaa luontaisesti alueilla, joissa on lämmintä ja kosteaa. Auta kasveja voimaan hyvin ja sumuttele kasveja mahdollisimman usein – vähintään viikottain. Tarjolla on myös erilaisia ilmankosteuttajia, joista on hyötyä myös ihmisten hyvinvoinnille. Paranna kasvien pienilmastoa ryhmittelemällä useampi kasvi samaan paikkaan. Näin ne voivat paremmin kuin yksitellen ripoteltuna. Kasveista näkee helposti, kun ilma on liian kuiva. Lehdet alkavat kuivua, ja kuivuus näkyy erityisesti lehtien kärjissä kuivumisena ja käpristymisenä. Kuiva kasvi vastustaa kasvitauteja huonommin kuin hyvinvoiva kasvi. Ripsiäiset voivat olla merkki kuivuudesta.

4. Anna merileväuutetta
Kasvien hyvinvointia voi lisätä talvella ja syksyllä merileväuutteella, jota voi sekoittaa kastelu- tai sumutteluveteen. Merileväuute sisältää hivenaineita ja ravinteita, jotka parantavat kasvin elinvoimaisuutta ja ravinnetasapainoa. Kasvin hyvinvointi on sen paras suoja tauteja vastaan. Huomioi, että eri kasveilla on erilaisia suosituksia esimerkiksi sumuttelun suhteen. Tutustu kasveihin kirjojen ja artikkeleiden kautta. Kasvienhoitokortit sisältävät tiivistettyä tietoa näppärässä muodossa.

4. Lisää valoa
Viherkasvien syys-ja talvihoito voi olla haastavaa pimeässä Pohjolassa. Varmista, että kasvit saavat kaiken irti jopa hajavalosta. Siirrä kasvit lähelle ikkunaa – mitä valoisampi sen parempi. Jos kaikki kasvit eivät mahdu ikkunalaudalle, voi kasvivalot olla hyvä ratkaisu. Aseta kasvivalo lähelle kasvia ilman, että valaisin polttaa kasvin lehdet.
Tutustu erilaisiin kasvivaloihin ja niiden käyttöön aiemmin ilmestyneissä artikkelissa ja podcastissa. Kasvivaloja voi hyödyntää viherkasvien lisäksi esikasvatuksessa.

2 kommenttia artikkeliin ”5 vinkkiä: viherkasvien syys- ja talvihoito | Podcast #94”
Jutusteluanne on mukava kuunnella! Jokos teillä on ollut podcast-aiheena koristeheinät? Tai voisko sellainen juttu vaikka tulla ;). Mitkä on kestäviä, värit, koot, kasvupaikka, aurinko varjo, kuiva, märkä jne. Ei mitään hajua meikäläisellä…
Kiitos kaunis palautteesta. Koristeheinät ovat olleet jo pidemmän aikaa todo -listalla. Näistä siis tulossa podcasti tässä tulevan syksyn tai talven aikana.